perjantaina, marraskuuta 02, 2007
Verkostokomentajuudesta
Automaation lisääntyessä 70-luvulta alkaen tiedustelussa, valvonnassa ja tykistön tulenkäytössä heräsi ajoittain keskustelua komentajien ja tulenjohtokomentajien roolista. Epäiltiin komentajien merkityksen vähenevän koneiden tehdessä jopa päätöksiä. Lopputulos oli yleensä sellainen, että kyseessä on vain ihmistyövoimaa säästävä, ammunnan datan ja valvontatiedon käsittelyä helpottava ja nopeuttava järjestelmä, joka antaa faktisia perusteita komentajan intuitiiviselle johtamiselle ja päätöksenteolle. Laskin ei muuttanut mitenkään komentajan tilannetietoisuuden ja päätöksenteon tarvetta eikä velvoitteita nykykielellä sanottuna ulkoisen ja sisäisen verkoston suhteen.
Eräiden tutkijoiden mukaan verkostopuolustus antaa megaluokan muutoksen sodankäyntiin. Tällä viitattaneen siihen, että tietosodankäynnin puolella voidaan sota voittaa tai hävitä verkoissa jo tänään ilman yhtään laukausta. Kysymys olisi kai vasta ensimmäisestä erästä. Puolustajan näkökulmasta kokonaismaanpuolustuksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) ja poikkeusoloihin varautuminen joutuisivat kyllä koetukselle. Koko yhteiskunta tehostaisi kriisiajan valmiuksiaan, virittäisi verkostonsa säätöjä äärimmilleen. Yhteiskunnan kaikki voimavarat suunnattaisiin elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Viimekädessä sodanajan puolustusvoimat torjuisi kriisiajan suojattuihin verkkoihin ja verkostoihin tukeutuen maahan tunkeutujan.
Silloin kaikki kriisiajan varautumisen järjestelyt realisoidaan. Eri ministeriöiden hallinnonalojen poikkeusolojen suunnitelmat ja keskinäiset yhteistoimintaverkostot pannaan täyteen valmiuteen. Huoltovarmuuden tilanne ja huoltovarmuussopimukset eri maiden ja kauppajärjestöjen sekä teollisuuden kanssa olisi tarkistettu. Kansainväliset logistiset ja tuotannolliset sopimukset olisi tarkistettu. Eri hallinnon aloilla satoja sopimuksia ja sitoumuksia päivitetään. EU-maiden ja kumppanuusmaiden yhteisvastuu ja solidaarisuusvalmiuksia testataan. Poikkeusolojen lainsäädännöllistä ja hallinnollista valmiutta tehostetaan. Tässä vain muutamia esimerkkejä mainittuna.
Verkostokomentaja on yksi yhteiskunnan vastuullisista viranomaisista omalla toimialallaan. Hänen on oivallettava asemansa kansalaisten elinmahdollisuuksien sotilaallisen turvan toimijana. Kansallisessa puolustuksessa verkostokomentajan ensisijainen tehtävä on vastata johtamansa sotilasyhteisön kyvystä aloittaa ensimmäiset tehtävänsä. Hän eikä hänen joukkonsa käy kyselemässä perheissä terroristeista, asekätköistä eikä hämärämiehistä. Sen tekevät muut viranomaiset, joita verkostokomentaja valmistautuu tukemaan. Hänen joukkonsa eivät suorita kotietsintöjä eikä omien kansalaisten kuulusteluja. Hänen joukollaan on läheiset ja kunnioittavat välit alueensa asujamistoon, viranomaisiin, järjestöihin ja kunnallisiin ja alueellisiin kriisiajan johtoryhmiin ja -keskuksiin..
Kaikki tietojärjestelmät ja niiden haavoittuvat verkostot suojataan. Yhteistoimintaverkostot aktivoidaan kokouksissa, tapaamisissa ja tiedotusverkoissa. Verkostokomentaja pitää itsensä ja edellyttää alaistensa pitävän itsensä tietoisina siviiliviranomaisten yhteiskuntaa suojaavien toimintojen tilasta. Hän ei vaaranna siviiliväestön turvallisuutta toimimalla siviilien joukossa, väestönsuojelutiloissa, sairaaloissa tai muissa kansainvälisten sopimusten turvaa nauttivissa kohteissa. Hän ylläpitää tilannetietoisuuttaan keräämällä kuumeisesti relevanttia tietoa verkostoistaan. Tietoa, joka tukee tai kompromettoi hänen omaa tilannekuvaansa. Hän hioo ja testauttaa johtamisen, tiedustelun ja valvonnan sekä voimankäytön verkostoavusteisia järjestelmiä salaamisen rajoissa. Tiedotus toteutetaan valtionjohdon linjausten mukaan asianomaisten viranomaisten ja sotilastiedotuksen operaatioilla. Samassa hengessä verkostokomentajan tiedotus suuntaa puolustusvoimien sisäistä ja ulkoista tiedotusta kentälle ja yhteistoimintaverkkoihin.
Tilannekuvaa tarkentaa kentältä tulevat ensikäden tiedot tilanteesta. Yleistilanteen kehittyminen avautuu sotilaallisen puolustusjärjestelmän verkottuneesta tietojärjestelmästä, aamu- ja iltapalavereissa, kentän ja luottohenkilöiden kontakteissa. Vihamielisen toiminnan kuva rakentuu verkottuneen tiedustelu ja valvontajärjestelmän kautta raaka- ja prosessoituna tietona kuvaputkilla. Tietoa oman toiminnan osalta arvioivat oman esikunnan asiantuntijat. Logistisen ja ylläpitävän huollon tilanteen hän löytää huollon verkoista ja tarkennuksia kertoo huoltopäällikkö ja toimialajohtajat. Viranomaisverkoista ja yhteistoimintatahoilta hän saa arvokasta tietoa yhteiskunnan tilasta alueellaan. Henkilöstöpuolen raportointi ja tilastot sekä koulutukseen ja harjoitteluun liittyvät ohjelmat ja raportit sekä omakohtainen osallistuminen kertovat valmiuden kehittymisestä. Verkostokomentaja valmistautuu yhteistoimintaan turvatakuu yhteisön tai kumppanuusmaiden joukkojen kanssa, tarvittaessa myös johtamaan niitä vastuualueellaan. Hän edellyttää vähintään yhteistoimintaa kaikkien vastuualueellaan toimivien joukkojen kanssa. Koko ajan hän peilaa tilanteen kehittymistä suunnitelmiinsa ja niiden toimeenpanoon ydinverkostonsa kanssa. Kriisikohdat pyritään ennakoimaan ja vaihtoehdot elävät tosielämän rinnalla. Hän yksinkertaistaa, kiteyttää ja havainnollistaa tilanteen kompleksisuutta; saattaa ajatuksensa etäisimmän strategisen taistelijan tietoon; pitää tehtävän kirkkaana mielessään.
Verkostokomentajan vastuualueen tai toimintasuunnan operaatioiden saadessa täysimittaisen sodankäynnin luonteen verkostokomentajan näkökulma fokusoituu ydintoimintaan. Sovittelijan, viestijän ja innostajan rooli muotoutuu taistelutilan kovuuden mukaiseksi. Hän ennakoi toiminnan vaikutukset siviiliväestöön. Hän varmistaa yhteistoimintaverkoissaan, että asianomaiset viranomaiset huolehtivat siitä, että siviilit eivät jää taistelujen jalkoihin. Palo- ja pelastusviranomaiset, väestösuojelu elimet ja muut väestön turvallisuudesta ja elinoloista vastaavat viranomaiset operoivat tehtävissään yhteistoiminnassa verkostokomentajan alaverkoston kanssa. Komentaja ei hallitse koko tilannetta yksityiskohtineen, mutta hän luottaa alaistensa, muiden johtoportaiden alueella toimivien elimien ja joukkojen tekevän asiat sovittujen raamien ja koulutuksessa omaksuttujen taitojen puitteissa. Hän on jakanut vastuuta. Yhteen hiileen puhaltaminen on valttia verkostopuolustuksessakin.
Verkostokomentajan ja hänen ”tiimikavereidensa” toiminnan edellä sanottu, ei niin analyyttinenkään kuva on vain kalpea aavistus siitä, mitä verkostokomentaja tulee kohtaamaan pantaessa kansallisen puolustuksen järjestelmät äärimmäiseen valmiuteen ja taisteluun kansan itsenäisyyden ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Jos tällaista toimintakykyä voidaan osoittaa jo tänään on kynnys sotaan joutumisesta varsin korkea tulevaisuudessakin. Sillä on vaikutusta potentiaalisen uhkan tahtoon. Verkostokomentaja on yhdistänyt informaatioajan verkostokeskeisyyden ja teollistuneen sodankäynnin komentajuuden. Sen ymmärtää myös kylmän sodan komentaja.
Eräiden tutkijoiden mukaan verkostopuolustus antaa megaluokan muutoksen sodankäyntiin. Tällä viitattaneen siihen, että tietosodankäynnin puolella voidaan sota voittaa tai hävitä verkoissa jo tänään ilman yhtään laukausta. Kysymys olisi kai vasta ensimmäisestä erästä. Puolustajan näkökulmasta kokonaismaanpuolustuksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS) ja poikkeusoloihin varautuminen joutuisivat kyllä koetukselle. Koko yhteiskunta tehostaisi kriisiajan valmiuksiaan, virittäisi verkostonsa säätöjä äärimmilleen. Yhteiskunnan kaikki voimavarat suunnattaisiin elintärkeiden toimintojen turvaamiseen. Viimekädessä sodanajan puolustusvoimat torjuisi kriisiajan suojattuihin verkkoihin ja verkostoihin tukeutuen maahan tunkeutujan.
Silloin kaikki kriisiajan varautumisen järjestelyt realisoidaan. Eri ministeriöiden hallinnonalojen poikkeusolojen suunnitelmat ja keskinäiset yhteistoimintaverkostot pannaan täyteen valmiuteen. Huoltovarmuuden tilanne ja huoltovarmuussopimukset eri maiden ja kauppajärjestöjen sekä teollisuuden kanssa olisi tarkistettu. Kansainväliset logistiset ja tuotannolliset sopimukset olisi tarkistettu. Eri hallinnon aloilla satoja sopimuksia ja sitoumuksia päivitetään. EU-maiden ja kumppanuusmaiden yhteisvastuu ja solidaarisuusvalmiuksia testataan. Poikkeusolojen lainsäädännöllistä ja hallinnollista valmiutta tehostetaan. Tässä vain muutamia esimerkkejä mainittuna.
Verkostokomentaja on yksi yhteiskunnan vastuullisista viranomaisista omalla toimialallaan. Hänen on oivallettava asemansa kansalaisten elinmahdollisuuksien sotilaallisen turvan toimijana. Kansallisessa puolustuksessa verkostokomentajan ensisijainen tehtävä on vastata johtamansa sotilasyhteisön kyvystä aloittaa ensimmäiset tehtävänsä. Hän eikä hänen joukkonsa käy kyselemässä perheissä terroristeista, asekätköistä eikä hämärämiehistä. Sen tekevät muut viranomaiset, joita verkostokomentaja valmistautuu tukemaan. Hänen joukkonsa eivät suorita kotietsintöjä eikä omien kansalaisten kuulusteluja. Hänen joukollaan on läheiset ja kunnioittavat välit alueensa asujamistoon, viranomaisiin, järjestöihin ja kunnallisiin ja alueellisiin kriisiajan johtoryhmiin ja -keskuksiin..
Kaikki tietojärjestelmät ja niiden haavoittuvat verkostot suojataan. Yhteistoimintaverkostot aktivoidaan kokouksissa, tapaamisissa ja tiedotusverkoissa. Verkostokomentaja pitää itsensä ja edellyttää alaistensa pitävän itsensä tietoisina siviiliviranomaisten yhteiskuntaa suojaavien toimintojen tilasta. Hän ei vaaranna siviiliväestön turvallisuutta toimimalla siviilien joukossa, väestönsuojelutiloissa, sairaaloissa tai muissa kansainvälisten sopimusten turvaa nauttivissa kohteissa. Hän ylläpitää tilannetietoisuuttaan keräämällä kuumeisesti relevanttia tietoa verkostoistaan. Tietoa, joka tukee tai kompromettoi hänen omaa tilannekuvaansa. Hän hioo ja testauttaa johtamisen, tiedustelun ja valvonnan sekä voimankäytön verkostoavusteisia järjestelmiä salaamisen rajoissa. Tiedotus toteutetaan valtionjohdon linjausten mukaan asianomaisten viranomaisten ja sotilastiedotuksen operaatioilla. Samassa hengessä verkostokomentajan tiedotus suuntaa puolustusvoimien sisäistä ja ulkoista tiedotusta kentälle ja yhteistoimintaverkkoihin.
Tilannekuvaa tarkentaa kentältä tulevat ensikäden tiedot tilanteesta. Yleistilanteen kehittyminen avautuu sotilaallisen puolustusjärjestelmän verkottuneesta tietojärjestelmästä, aamu- ja iltapalavereissa, kentän ja luottohenkilöiden kontakteissa. Vihamielisen toiminnan kuva rakentuu verkottuneen tiedustelu ja valvontajärjestelmän kautta raaka- ja prosessoituna tietona kuvaputkilla. Tietoa oman toiminnan osalta arvioivat oman esikunnan asiantuntijat. Logistisen ja ylläpitävän huollon tilanteen hän löytää huollon verkoista ja tarkennuksia kertoo huoltopäällikkö ja toimialajohtajat. Viranomaisverkoista ja yhteistoimintatahoilta hän saa arvokasta tietoa yhteiskunnan tilasta alueellaan. Henkilöstöpuolen raportointi ja tilastot sekä koulutukseen ja harjoitteluun liittyvät ohjelmat ja raportit sekä omakohtainen osallistuminen kertovat valmiuden kehittymisestä. Verkostokomentaja valmistautuu yhteistoimintaan turvatakuu yhteisön tai kumppanuusmaiden joukkojen kanssa, tarvittaessa myös johtamaan niitä vastuualueellaan. Hän edellyttää vähintään yhteistoimintaa kaikkien vastuualueellaan toimivien joukkojen kanssa. Koko ajan hän peilaa tilanteen kehittymistä suunnitelmiinsa ja niiden toimeenpanoon ydinverkostonsa kanssa. Kriisikohdat pyritään ennakoimaan ja vaihtoehdot elävät tosielämän rinnalla. Hän yksinkertaistaa, kiteyttää ja havainnollistaa tilanteen kompleksisuutta; saattaa ajatuksensa etäisimmän strategisen taistelijan tietoon; pitää tehtävän kirkkaana mielessään.
Verkostokomentajan vastuualueen tai toimintasuunnan operaatioiden saadessa täysimittaisen sodankäynnin luonteen verkostokomentajan näkökulma fokusoituu ydintoimintaan. Sovittelijan, viestijän ja innostajan rooli muotoutuu taistelutilan kovuuden mukaiseksi. Hän ennakoi toiminnan vaikutukset siviiliväestöön. Hän varmistaa yhteistoimintaverkoissaan, että asianomaiset viranomaiset huolehtivat siitä, että siviilit eivät jää taistelujen jalkoihin. Palo- ja pelastusviranomaiset, väestösuojelu elimet ja muut väestön turvallisuudesta ja elinoloista vastaavat viranomaiset operoivat tehtävissään yhteistoiminnassa verkostokomentajan alaverkoston kanssa. Komentaja ei hallitse koko tilannetta yksityiskohtineen, mutta hän luottaa alaistensa, muiden johtoportaiden alueella toimivien elimien ja joukkojen tekevän asiat sovittujen raamien ja koulutuksessa omaksuttujen taitojen puitteissa. Hän on jakanut vastuuta. Yhteen hiileen puhaltaminen on valttia verkostopuolustuksessakin.
Verkostokomentajan ja hänen ”tiimikavereidensa” toiminnan edellä sanottu, ei niin analyyttinenkään kuva on vain kalpea aavistus siitä, mitä verkostokomentaja tulee kohtaamaan pantaessa kansallisen puolustuksen järjestelmät äärimmäiseen valmiuteen ja taisteluun kansan itsenäisyyden ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Jos tällaista toimintakykyä voidaan osoittaa jo tänään on kynnys sotaan joutumisesta varsin korkea tulevaisuudessakin. Sillä on vaikutusta potentiaalisen uhkan tahtoon. Verkostokomentaja on yhdistänyt informaatioajan verkostokeskeisyyden ja teollistuneen sodankäynnin komentajuuden. Sen ymmärtää myös kylmän sodan komentaja.
Tunnisteet: tietosodankäynti, Verkostokomentaja
# posted by Seppo Ruohonen @ 2:45 ip. 
